SOCIAL MEDIA

Kolin kansallispuisto: Pohjoinen Herajärvenkierros

perjantai 3. heinäkuuta 2020



Osittain Kolin kansallispuiston alueella kulkeva Herajärven kierros jakaa mielipiteitä. Yleensä siitä sanotaan, että se on keskivertoa rankempi suurten korkeusvaihteluiden takia ja maisemat ovat hienoja. Jotkut tykkää, toiset sanoo, että se on tylsä. Ehkä silloin odotukset ovat olleet liian korkealla. Mielestäni reitti on hieno, ja se rankkuus tekee siitä vielä hienomman. Itse kuljen maltillisesti ja yritän suhteuttaa matkat ja vauhdin oman jaksamisen mukaan. Uurastus palkitaan sopivin välimatkoin tulevilla hienoilla maisemilla ja tunnelmilla.

Olen käynyt Kolilla useasti, kun tässä huudeilla asun. Kolin huiput ovat tuttuakin tutummat, päiväretkiä olen tehnyt Mäkrälle, Räsävaaraan, Tarhapurolle, Ryläykselle, eteläpään reitille jne. Mutta se Herajärven kierros on jäänyt kummittelemaan vaan mieleen. Juoksijan polvi oireillee välillä, niin en ole sitten uskaltanut lähteä edes kokeilemaan. Kunnes tänä keväänä lumien sulettua päätin pakata rinkkani helatorstain tietämissä. Ajatus oli, että kolmella yöllä yritän selvittää pohjoispään 35 kilometrin pituisen reitin, mutta tarvittaessa voin olla vielä neljännen. Olin myös varautunut keskeyttämään retken.

Ukko-Koli - Ryläys


Lähdin työpäivän jälkeen iltapäivällä Ukko-Kolin parkkipaikalta kävelemään kohti Ryläystä. Reitti sinne on tuttu ja matka taittui mukavasti. Tarkoitus oli etsiä samalla geokätköt. Lopulta kello alkoi olla jo aika paljon ja vesisade alkoi yllättävän sakeana, niin kätköjen etsiminen alkoi tuntua jo ärsyttävältä. Nousua Ryläykselle on aika paljon, ja polvessa alkoi tuntua taas tuttu kipu. Aikaa meni kolmisen tuntia.

Vietin yön Ryläyksen kodassa. Muita retkeilijöitä oli yllättävän paljon liikenteessä. Kodassa meitä nukkui 5 ja telttoja oli ainakin 3. Eipä siellä oikein useammalla telttapaikkoja olekaan. Kodan penkillä pysyy nukkumaan, mutta omaa untani vaivaa pelko penkiltä tippumisesta. Havahduin monta kertaa kokeilemaan alustani reunaa.

Heräilin auringon noustessa ja vaikka polvi tuntui tosi kipeältä, kävelin muutaman sata metriä Ryläyksen kiviputoukselle. Aamu olikin huikea. Aurinko oli jo noussut ylös, mutta oli vielä matalalla. Valo oli lämmin ja kaunis, tuuli puolestaan kylmä ja navakka. Maisema avautuu Kolin huipuille päin ja etelään. Pelkästään jo tämän takia kannatti lähteä.

Palasin takaisin kotaan ja nukuin vielä pari tuntia. Aamupalan jälkeen päätin jatkaa matkaa. Katsoin varuilta kartasta paikkoja, joissa pystyisin keskeyttämään patikoinin ja tilaamaan taksin paikalle.

Kävelin kuitenkin Kiviniemeen asti. Polvikipu lievittyi osaltaan kipulääkkeiden ansiosta, mutta varmaankin myös rauhallisen etenemisen ansiosta. Venyttelin välillä ja pidin paljon taukoja.

Ryläys - Kiviniemi



Ryläyksen näkötornin maisema on vähän pettymys, kiviputouksen maisema on huomattavasti parempi. Alkumatka kulkee pitkin metsissä enimmäkseen. Useassa kohdassa sulamisvedet solisivat vuolaina puroina. Aamupäivän aurinko sai metsän näyttämään satumaiselta.


Pidemmän tauon pidin Pitkälammen rannalla suodattaen ja keittäen vettä. Rannalle pääsi laskeutumaan helposti lammen eteläpäässä.





Sammakkovaara oli hieno, mutta laskeutuminen sieltä oli pitkä ja jyrkähkö.
Pusonjoki virtasi vuolaana.
Kolinvaara olisi ollut hienompi ilman suurta aukkohakkuuta sen alapuolella.
Loppu matka Kiviniemeen oli tylsä, koska reitti kulki maantietä pitkin.


Aikaa meni 7 - 8 tuntia Ryläykseltä Kiviniemeen. Päätin jättää patikoinnin tällä erää tähän. Polvi ei tuntunut ollenkaan hyvältä ja arvelin sen seuraavana päivänä tarvitsevan lepoa. Olin myös aika aikaisessa vaiheessa Kiviniemen kotuksella. Normaali tilanteessa olisin jatkanut vielä matkaa vaikka Lakkalaan tai Ylä-Murhiin. Laitoin kuitenkin tulet kotukseen ja keittelin siinä iltaruuan. Päätökseni vahvistui, vähän alkoi jo koti-ikäväkin painaa, jota en ole vuosiin tuntenut. Tilasin taksin ja huristelin autolle ja sieltä sitten kotiin.
Mutta ei minua harmita. Ehkä se oli ihan sopiva retki tähän kevääseen. Herajärven kierros on kumminkin aika haastava. Maisemat Ryläyksen ja Kiviniemen välillä olivat vaihtelevia. Itse tykkäsin, vaikka moni sanoo sitä tylsäksi. Kolinvaaran tietämillä aukkohakkuu harmitti, mutta muuten reitti kulkee paljon metsissä, vaaroilla ja loppumatkasta vähän maanteitä pitkin.

Lepopäivä tuntui hyvältä, mutta lauantaina alkoi jo kaivelmaan, kun patikointi jäi kesken. Polvi tuntui yllättävän hyvältä ja viiden kilomatrin pituinen kävelylenkki meni ihan hyvin. Päätin kävellä loput pohjoispään kierroksesta sunnuntaina.

Ukko-Koli - Tarhapuro - Mäkrävaara - Kiviniemi

Jätin auton Kiviniemen parkkipaikalle ja sain kyydin ystävältäni Kolille. Kuljen paljon yksin, mutta oli aivan ihanaa, kun sain tästä ystävästäni seuraa Tarhapurolle. Maasto on todella vaihtelevaa ja nousua ja laskua on todella paljon. Aikaa kun varaa, niin kannattaa siellä käydä. Siinä vaiheessa kevättä oli paljon sulamisvesiä, mutta on Tarhapurossa vesi suihkunnut vielä lokakuussakin.


Tarhapurolta on jyrkkä nousu yläs Mäkrän suuntaan Purolanaholle. Siinä pieni hengähtäminen ja eikun perse pitkällä ylös Mäkrälle. Alku tuntuu jyrkältä nousulta, mutta kuten eräs polkujuoksia ohittaessaan tokaisi, pahin on vielä edessä päin. Pohjoispuolen nousu/lasku on jyrkempi kuin toisella puolella. Itselleni taitaa olla helpompi nousta jyrkempää rinnettä ylös kuin laskeutuminen. Mutta uurastamien palkitaan. Mäkrältä on ehkä Kolin hienoimmat maisemat!


Maisemia ihaillessa istuuduin kalliolle ja söin aamupalaa. Aika pitkälle rasvakahvista riittää energiaa, mutta tankata pitää jossain vaiheessa. Kulkijoita oli jonkin verran poluilla. Mäkrän kierros on mielestäni Kolin päiväretkistä hienoimpia.

Tästä Herajärven idän puoleisesta reitistä on sanottu, että se on läntistä reittiä helpompi ja maisemat ovat hienommat. Ehkä se on niin. Tykkäsin molemmista. Idän puolella oli myös paljon metsäisiä osuuksia, mutta järvimaisemia oli myös. Mäkrä ja Jauholanvaara olivat ne hienoimmat. Aikaa meni kaiken kaikkiaan noin 10 tuntia taukoineen ja matkaa oli noin 17 km.




https://www.luontoon.fi/herajarvenkierros

https://www.herajarvenkierros.fi/reittikuvaus-kertomus

Katso myös muut retkeni Pohjois-Karjalassa.



Lähetä kommentti