Vaikka retkikartta.fi on hyvin kattava kokoelma retkireittejä, siellä ei ole läheskään kaikkia näkyvissä. Yksi puuttuva on Outokummussa, Pohjois-Karjalassa sijaitseva Särkiselän erä- ja luontokeskuksen ja Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusalueen ympäristön reitit ja palvelut. Alueella on leirintäalue, jossa on kesäisin kahvio, monenlaista majoittumisvaihtoehtoja, välinevuokrausta ja matkailuinfoa. Kalastukseen on monenlaista palvelua.

Reitit kulkevat särkkiä pitkin, vesistöjen rannoilla ja jonkin verran metsissä ja valitettavasti talousmetsämaitten kohdilla myös avohakkuualueilla. Siistejä laavuja ja tulentekopaikkoja on runsaasti. 

Luontopolku on 7 km, Valkeisen kierros 3 km ja Mustan kierros on 4 km pitkä reitti. Minulla oli vähän hankala hahmottaa näitä reittejä kartoilla, koska jossain puhutaan luontopoluista ja joissain taas on eri mittaisilla reiteillä omat nimet. Tämä ei varmaan kaikille ole ongelma, mutta piirtelin selkokartan, jos siitä on jollekulle muullekin hyötyä. Siinä on vain nämä kolme reittiä. Maastossa reitit on hyvin viitoitettu ja merkattu, joten siellä harhautumisen vaaraa ei ole, kun ensin tietää, mitä reittiä haluaa mennä.

Reittejä yhdistelemällä voi kulkea vielä eri variaatioita näistä merkatuista reiteistä ja Mustan kieroksella voi oikaista lyhemmälle reitille laavun kohdalla.

Avaa ja lataa tästä pdf-kartta

Lisäksi alueella on melontareittejä, joita en tähän omaan karttaan sijoittanut. Neljätoista kilometriä pitkä kahdentoista järven melontareitti kulkee alueen järvien läpi. Kartta löytyy sivun loppuosasta Mustavalkeisen linkin takaa.

Valkeisen kierros 3 km

Eräänä iltana kävin kävelemässä lyhimmän reitin, joka kuljettaa Valkeisen ympäri. Jätin auton Mustantammen parkkipaikalle, josta pääsee myös muille reiteille ja kaikki kulkevatkin osittain samaa polkua pitkin Valkeisensärkän päällä. Särkkä onkin kaunis kävellä ja satuin olemaan paikalla kauniissa ilta-auringossa. Maisema oli täälläkin vähän kuin Petkeljärvellä, jossa polkuja menee harjujen päällä, joita ympäröi vesistöt.

 

 


 

 

Lähdin kävelemään kierrosta vastapäivään ja aika pian olinkin kohdassa, josta oli viitta telttailualueelle. En malttanut siellä poiketa, mutta uskoisin paikan olevan ainakin kaunis. Pitääkin joskus käydä katsomassa, onko siellä tosiaankin teltoille paikkoja. Aika kivikkoista oli maasto.

Mustan ja Valkeisen virkistyskalastusalueella on polkujen lisäksi lasten kalapaikka, jonne pääsee Mustan kierron reitillä ja autolla. Reitin varrella on useita laavu ja nuotiopaikkoja, mutta pistäydyin vain Valkeisen isosaaressa olevalla paikalla. Laavu sijaitsi oikein kivalla paikalla. Teltoille ei löytynyt tasaista maata, mutta ripparin saa varmasti ripustettua. puita taisi olla aika niukasti, joten omat puut kannattaa varata mukaan, jos mielii tulia tehdä.

 


 Valkeisen polku kulki myös pitkospuilla Nevalahdessa pienen soistuman yli, mutta muuten polku oli kovaa ja kivikkoista. Kaikenkaikkiaan mukava reitti sunnuntai-iltakävelyksi. Totta puhen, reittia ja alue yllätti positiivisesti kauniilla maisemallaan ja vaikka aukkohakkuita oli matkalla, ne olivat sen verran pieniä alueita verrattuna koko kierrokseen.

 



Mustan kierros ja luontopolku

Tarkoitus olisi käydä kävelemässä nämä kaikki kolme kierrosta tämän syksyn aikana. 

Linkkejä alueen reiteille ja palveluihin

https://www.sarkiselka.fi/

https://www.outomatka.fi/era-ja-luontokeskus2/ 

https://www.mustavalkeinen.fi/

 

Mustantammen parkkipaikka GoogleMapsissa:

Mustaa ja Valkeista: Outokummun Särkiselän retkeilyreitit

tiistai 4. lokakuuta 2022

 

"Et ollut salamana perillä" tokaisi mieheni, kun lähetin viestin olevani  määränpäässäni melko myöhään iltapäivällä Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Salamajärven kansallispuiston luontotuvalla Koirasalmella. Matkaan meni tuhottamasti aikaa, sillä "väritin" geokätköilyn merkeissä kuntakarttaa vihreäksi. 

Aika monen kunnan läpi tuli ajettua itärajalta poikki Suomen ja etsittyä milloin mistäkin geokätköjä. Suosittuja "naps ja kops" kätköjä ovat ajoreittien läheisyydessä, mutta huomaamattomissa paikoissa olevat kätköt, hautausmaat ja kirkot. Näistä voisikin tehdä joskus oman julkaisun. Monta mielenkiintoista kohdetta ja kaunista maisemaa on tullut geokätköilyn ansiosta nähtyä. Nyt tuli esimerkiksi pysähdyttyä Kivijärvellä Hevoskivellä. https://www.kivijarvi.fi/sivistys/kulttuuritoimi/nahtavaa/muita-nahtavyyksia

 

Luontotuvalla minua ystävällisesti opastettiin eri reiteille ja päätin sinä iltana käydä 7 km pituisen Pahaojan polun Salamanperän luonnonpuistossa. Seuraavana päivänä suunnittelin käyväni 4,3 km pituisen Pakosuon kierroksen. Molemmilla reiteillä on mahdollisuus nähdä metsäpeuroja.

 

Metsäpeurat

Metsäpeurat oli metsästetty Suomessa sukupuuttoon, mutta 1970 - 1980 lukujen vaihteessa Suomeen tuotiin Siberiasta muutamia peuroja, jotka kotiutuivat hyvin ja ovat lisääntyneet yli 1000 päiseksi laumaksi. Ne elelevät kansallispuiston alueella ja niitä on siellä hyvällä tuurilla mahdollisuus nähdä.

 

Pahapuron lenkki



Pahapuron lenkki kulkee metsissä ja suoalueilla. Yritin kulkea mahdollisimman hiljaa, sillä peurat ovat hyvin arkoja. Valitettavasti tällä kertaa näin vain muutamat peuran jäljet ja jätökset, mutta itse peuroja en. Siinä mielessä polku oli pettymys, sillä ei siellä ollut mitään erityistä nähtävää, vaikka muuten oli hyvä kauniissa ilta-auringossa käpsiä polulla.








Matkalla oli suoniittylato, suuria kilpikaarnaisia mäntyjä, isoja mustikoita notkuvat mustikanvarpuja ja pieniä pirunpeltoja. Ne suuret rakkakivikot ovat Vaatimen kierroksen varrella. Kangasjärven rannalla on pöytä ja penkit, mutta ei huussia eikä nuotiopaikkaa. 

Linkki esitteeseen: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/salamajarvi-pahapuronlenkkifin.pdf

Pakosuon kierros

Seuraavana aamuna lähdin kävelemään Pakosuon ympäri. Tämä reitti olikin jo paljon mielenkiintoisempi kuin Pahapuron lenkki, vaikka peuroja ei tälläkään kertaan näkynyt. Maisemat olivat enimmäkseen suota, välillä polku nousi suosaarekkeisiin ja kulkipa polku pienen suolammen rannassakin.

Lähellä parkkipaikkaa, noin puolenkilometrin päässä, on Sysilammen taukopaikka. Pihapiirissä on autiotuvan lisäksi varaustupia ja niihin kuuluva sauna rannassa. Pihalla oli nuotiopaikka ja kaivo.

https://www.luontoon.fi/salamajarvi















Peurojen jalanjäljissä Salamajärvellä

perjantai 16. syyskuuta 2022

 

Voiko kirkkotarhassa olla mustia lampaita? Pielpajärven erämaakirkon niityllä ei ollut kuin valkeita, niin ilmeisesti paimen on hoitanut asiansa hyvin. Vitsi vitsi, mutta kaikenlaista sitä yksin kulkiessa pohtiikin.

Lemmenjoen reissulta palattuani heinäkuussa 2022, nukuin yön Ivalossa. Alunperin tarkoitukseni oli lähteä Kevolle, mutta säätiedotus sanoi ei. Ukkosta ja sadetta oli luvassa seuraavan viikon aikana. Muutin suunnitelmaa niin, että lähdin ajelemaan kotia kohti pysähdellen päiväretkille ja yöpyen sopivissa paikoissa. Alun perinkään minulla ei ollut mitään aikataulua eikä mitään varattuja majoituksia. Pystyin nukkumaan autossa tai teltassa. Tämän yhden yön nukuin katon alla lakanoiden välissä.

Hyvin nukutun yön jälkeen ajelin Ivalosta takaisin Inariin Pielpajärven polun alkupisteeseen. Paikalla on isohko parkkialue ja huussit.

Polku kulkee aarnimetsässä, joka oli täynnä siirtolohkareita. Aivan mielettömästi kiviä! Vaelluksen jälkeen jalkani olivat väsyneet ja polku tuntui raskaalta kävellä, kun kiviä ja juurakoita piti väistellä ja ylittää. Muuten polku ei ole mikään mahdoton kulkea. Järviä ja lampia oli matkan varrella useita. Matkaa tuli noin 10 kilometriä, kun kävelin samaa polkua kirkolta takaisin. Kirkolle olisi mahdollista tulla myös veneellä Inarin järven risteilyn yhteydessä Pielpavuonon venesatamaan ja tulla kävellen pois.


Pielpajärven kirkko oli juuri sellainen kuin kuvissakin. Alueen ja rakennusten historiasta oli info-taulut. Alueella on autiotupa, nuotiopaikka ja huussit.

Oli mukava päiväretki verrytellen jalkoja ilman rinkkaa. Miettien, mitä kaikkea isot kivet olivat nähneetkään, katsella miten lampaat niityllä pötköttelivät kiireettöminä kuitenkin tehden tärkeää työtään pitäen huolta perinnemaisemasta. Välillä pieni sadekuuro pyyhkäisi yli. 


 



https://www.inarinseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/pielpajarven-eramaakirkko

https://www.luontoon.fi/inari/reittikuvaukset#Pielpajarvi

Päiväretkellä Pielpajärven erämaakirkolla

perjantai 9. syyskuuta 2022

 

Syksy on mielestäni vuoden ihanainta aikaa ja ruska kuuluu siihen olennaisesti. Yleensä hehkutetaan Lapin ruskaa ja onhan se ainutlaatuista juuri maaruskan takia. Viime vuonna ruska oli näyttävä myös muualla Suomessa, ainakin Pohjois-Karjalassa.

Ruska on sitä, kun kasvit ja lehtipuut valmistautuvat talveen. Lehtivihreän hajotessa ja paetessa syvemmälle turvaan kylmyyttä, puiden ja kasvien lehdet muuttuvat keltaisiksi. Punaisen värin kasvit valmistavat erikseen. Tutkijat eivät vielä tiedä miksi. Kylmyys ja pakkanen ei vaikuta ruskan alkuun, vaan puut seuraavat päivän lyhenemistä ja pimeän ajan pitenemistä.

Yle: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/04/mista-tulevat-syksyn-ruskan-varit

Suomen luonto maksumuurin takana: https://suomenluonto.fi/artikkelit/ruskan-arvoitus/


 

Ruskavahti

Kun ötökkäkyselyt somekanavissa vähenevät, alkaa ruskan odotus. Ruskavahdilla voit katsoa todennäisen ruska-ajan eri puolella Suomea.

Kansainvälistä matkailua edistävä Visit Finland on julkaissut verkossa tekoälyä hyödyntävän Ruskavahti-palvelun, joka kertoo milloin ja mihin päin Suomea kannattaa matkustaa, jos haluaa päästä nauttimaan kauneimmasta ruskasta.

https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2022/ruskavahti-kertoo-mista-loytyy-suomen-paras-ruska

Kaukokaipuu -blogi

Monni Himari kirjoittaa blogissaan parhaat vinkit Lapin ruskan kokemiseen, milloin ja minne kannattaa suunnata.

https://kaukokaipuumatkablogi.net/lapin-ruska-milloin-on-paras-ruska-aika-lapissa/


 

Omat ruskaretket

Tähän olen koonnut kuvina ja linkkeinä omia ruskaretkiä. Kurkkaa linkeistä katsomaan enemmän kuvia!

Ylläs-Pallas kansallispuisto

Lapin ruskaa olen ensimmäisen kerran päässyt näkemään ja kokemaan vuonna 2017 Pallaksella. Olin viikon retkellä Joensuun Ladun kanssa ja teimme majapaikastamme päiväretkiä joka päivä eri kohteisiin. Käytössämme oli bussi, joten pääsimme helposti liikkumaan Muonisossa ja Enontekiöllä. Valitettavasti sattui sateinen viikko, joten jouduimme sumplimaan retkiä. Jotkut tunturikohteet jätettiin suosiolla käymättä, sillä sumupilven keskeltä ei olisi nähnyt mitään. 




 

Korvatunturi

 

Korvatunturilla kävin vuonna 2020. Ruska oli ehkä jo lopuillaan, mutta tuolla havupuuvaltaisella alueella oli vielä kaunista tunturikoivujen hehkuessa keltaisena ja maan punaisena männiköissä.

https://www.sydanrinnassareppuselassa.fi/2021/03/Korvatunturi%20Korvatunturinmurusta%20ja%20Rakitsat%20syksylla%202020.html

Susitaival Pohjois-karjalassa

 


Upeana ruskavuonna 2021 vaeltelin Itä-Suomen metsissä ja sain täyden annoksen ruskaa myös täällä. Olen sanonutkin, että jos Sirkka ikonen tunsi olevansa prinsessa Itä-kairan punaisilla matoilla, minä tunsin olevani prinsessa Itä-Suomen kultaisissa saleissa.

https://www.sydanrinnassareppuselassa.fi/2021/11/ilomantsin-saloilla-susitaipaleella.html

Patvinsuo 


Karhutunturi Sallan Naruskassa


Kolin Räsävaara

Loppuruskan retki Räsävaaraan oli hyvästijättö ruskalle.

https://www.sydanrinnassareppuselassa.fi/2021/10/ruskaraappiaiset-rasavaaralla.html

Koitajoki 



Koitajoella Koivusuon luonnonpuiston suon ruskaa.

Ruskaretket - muistelua ja haaveilua tulevista syksyn retkistä

tiistai 30. elokuuta 2022

Blogin instagram