Näytetään tekstit, joissa on tunniste talvi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talvi. Näytä kaikki tekstit


 

Kolin ja Kolin kansallispuisto tarjoaa monipuolisesti nähtävää ja tekemista ympärivuoden. Koska en ole kovin innokas talviretkeilijä, suunnittelin itselleni sopivan yönyliretken, jossa ei tarvitse itseään viedä äärimmilleen umpihangessa, pimeässä, kylmässä nälkäisenä ja viluisena. Tältä retkeily talvella minusta tuntuu. Ehkä vähän liioittelua, mutta tässä tulee kertomus miun leppoisasta ja helposta retkestä.

Yhden yön tarina Kolilta

2.5.23


Posiolla sijaitsevassa Riisitunturissa vierailin ensimmäisen kerran kesällä 2018. Se oli myös ensimmäinen askeleeni kohti pohjoisen polkuja. Kansallispuisto oli tuolloin hiljainen, en muista tavanneeni siellä silloin ketään. Toisella vierailulla nyt tammikuussa 2023 puistossa ei tarvinnut ollaa enää yksin, ei edes hieman huono sää ollut estänyt muidenkaan retkeilyä.

Riisitunturin talvi ja kesä

9.2.23





Tiilikkajärven kansallispuisto on pieni harjujen, vesistöjen ja mäntykankaiden kansallispuisto Pohjois-Savossa aivan Kainuun rajalla. Kohokohtia ovat pitkät hiekkarannat, Täyssinän rauhan rajakivi, Uittoperinteestä kertova Uiton kämppä ja Tiilikan aution torppa ja pienenpieni Kosevan kämppä.

 


Tänäkin vuonna (2020), kun puhuttiin tykkylumesta, monelle varmaan tuli mieleen Riisitunturi. Tuo Posiolla sijaitsevan tunturin puut taitavat vuosi vuoden jälkeen kerätä päällensä tykkyä.

Tykkylunta syntyy mm. siten, kun suuri määrä ilmassa olevaa kosteutta ulottuu ylempänä olevaan puustoon.

Mutta on muuallakin tykkylumimaisemia, eikä aina tarvitse mennä lappiin! Varmin eteläisin paikka, jossa näitä muumimaisia hahmoja voi käydä ihastelemassa on Koli. Tänä ja viime vuonna tykkytilanne on ollut huono ja hyvä niin, koska vuonna 2018 puihin takertunut lumi vaurioitti kansallispuiston puustoa pahoin. Tilanne oli jopa niin paha, että Kolin huiput olivat "suljetut" vaarallisen tykkylumitilanteen vuoksi.


 

Henkilökohtainen Facebooktilini ilmoitti tästä kahden vuoden takaisesta retkestä, jonka tein Kolille sen jälkeen, kun sinne sai taas kavuta. Paras tykky oli jo menossa ohi, mutta silti oli kaunista ja hiljaisuus oli korvia hivelevää.

Suurin osa lumesta oli jo sulanut ja varissut pois kuusten oksilta, mutta tunnelma oli vielä kuin talven ihmemaassa. Kuljin lumikengillä osin jo tallattuja polkuja pitkin, mutta jouduin myös ihan umpihankeenkin. Ympärillä kaikki oli valkoista ja hetkeksi menentin jopa tajun sijainnistani. Jonkin aikaa jouduin pohtimaan, minne suuntaan pitää lähteä, jotta löydänn takaisin lähtöpaikkaa.

Vinkit lumiselle Kolin retkelle:

  • Lumikenkiä ei välttämättä tarvitse, jos polut ovat tallatut.
  • Polut voivat olla liukkaat, nastakengät saattavat olla tarpeen.
  • Tulet voi tehdä esimerkiksi Pääministerin nuotiopaikkalla. Puita voi ostaa luontokeskukselta tai tuoda omat puut.
  • Kolilla on monta talvireittivaihtoehtoa.
  • Tykkylumiaikaan voi olla vaarallista liikkua alueella, mutta luontokeskuksessa osaavat neuvoa, jos asia mietityttää.



Kolin tykkylumimaisemat (tai rippeet niistä)

15.3.20

Blogin instagram