SOCIAL MEDIA



Kesän 2021 ensimmäinen vaellusyritys suuntautui Suomen pienimpään kansallispuistoon. Tai ei aivan. Koska olin aiemmin patikoinut Petkeljärven reitit, suuntasin retkeilykeskukselta Keltasilmän laavulle, joka sijaitsee hieman kansallispuiston ulkopuolella. Telttayön jälkeen kävelin pitkin Taitajan taivalta Tetrijärven laavulle ja sieltä takaisin Keltasilmälle Ravajärvi-Petkeljärvi reittiä pitkin. Näin lähti kesän 2021 telttaretket käyntiin. Jutun lopussa joitain ajatuksia uusien juttujen testauksesta kuten paljasjalkakengät rinkan kanssa.



Petraniemi - Keltasilmä

Keskiviikkoiltapäivänä suuntasin Joensuusta Ilomantsiin ja tunnin päästä olinkin jo pysäköinyt auton Petkeljärven retkeilykeskuksen parkkipaikalle. Kello 17.00 olin rinkka selässä lukemassa lähtöpisteen ilmoitustaulua, jossa kehotettiin tiukasti pitämään ruuantähteet pois luonnosta, sillä alueella liikkuu yksi karhun erauspentu. Erauspentu on karhuemon vieroittama pentu, joka opettelee elämään omaa elämäänsä.



Rinkka selässä lähdin tarpomaan Kuikan polkua pitkin, joka kulkee kaunista harjua pitkin. Taitajan taival on opastettu kulkemaan hieman lyhyempää reittiä pitkin tässä kohtaa, mutta ajattelin palata sitä kautta pois. Kuikat uiskentelivat järvellä, joita kyllä näkee joka kerta sulan veden aikaan petkeljärvellä käydessä.



Aika pian olinkin jo Keltasilmän laavulla. Kansallispuiston raja kulkee Ruunulammen sillalla. Kansallispuiston puolella ei saa leiriytyä muualla kuin retkikeskuksella, mutta puiston ulkopuolella jokaisenoikeudella missä vain. Keltasilmän laavun ympäristössä on runsaasti paikkoja ja tilaa telttailla ja riippumattoilla. Pystytin leirin suojaiseen paikkaan Joutenjärven rannalle vähän kauemmaksi laavusta. Vihreä teltta maastoutui hyvin maisemaan.



Laavulla oli yöpyjiä ja sen ajan, kun olin paikalla, laavulla oli enemmän tai vähemmän porukkaa. En ihmettele, sillä laavu on tosi kauniilla paikalla ja sinne ei ole retkeilykeskukselta matkaa kuin noin 3 km.



Retkieväiksi en ottanut mukaan mitään muuta kuivattua kuin poronkäristystä testattavaksi. Muut eväät olivat itse paistettuja vhh-riskoja, raejuustopannaria, grillimakkaraa, pari keitettyä kananmunaa, pähkinöitä, vhh-siemenpatukka, tuubikinkkupasteijaa, kahvia ja teetä.



Telttapaikan valittuani ja leirin laitettua pystyyn, päätin tehdä kaasukeittimellä poronkäristyksen. Käristyshän on vhh, mutta olin nyt kuivannut sekaan myös vähän perunamuussia. Pitäisi opetella syömään poronkäristystä jonkun muun kanssa, mutta nyt meni näin. Ehkä sitä voisi kuvitella syövänsä rieskaan käärittynä tai psylliunletun kanssa.

Ensimmäinen teltayö on aina levoton, mutta tällä kertaa ei koti-ikävä vaivannut. Uni tuli helposti. Kello 2.20 havahduin kovaan metakkaan, kun kaikki alueen linnut konsertoivat samaan aikaan. Lopuksi joutsenet töräyttivät, että ”hiljaa” ja aloittivat hillittömän spurttailun pitkin järven pintaa. Sen jälkeen kaikki hiljeni, ja päästiin kaikki taas nukkumaan.


Keltasilmä – Tetrijärvi 5 km

Aamupalan jälkeen päätin jättää teltan samaan paikkaan. Pakkasin rinkkaan vain makuupussin täytteeksi ja kaikki ruuat.



 

 

Taitajan taival kulkee lähes koko matkan Petkeljärven-Putkelanharjun selänteiden päällä. Reitti Tetrijärvelle saakka on kaunista harjujen ja järvien vuorottelua. Paikka paikoin maastossa oli paljon korkeusvaihtelua, mutta sitä ei miestäni ollut liikaa. Reitti voisi sopia hyvin myös lapsiperheille. Tällä välillä ei ollut tylsiä pätkiä! Vaihtelua tuo myös toisen maailmansodan aikaiset juoksuhaudat- ja linnoituskaivannot.



Tetrijärven laavu oli hieno, vaikka seiniin olikin tuherreltu hiilellä. Tetrijärvessä olisi ollut helppo pulahtaa uimaan. Tein pienet tulet, paistoin makkarat ja join järviveteen keitettyä teetä. Sopivasti pakatessa rinkkaa taas lähtökuntoon, paikalle tulivat seuraavat makkaranpaistajat.

Telttapaikkoja ei oikein näkynyt olevan laavun ympäristössä ja en ehkä siinä haluaisi yöpyäkään, sillä laavulle on helppo tulla myös autolla. Tyhjät oluttökit kielivät laavun ”viihdekäytöstä”.



Tetrijärvi – Ravajärven reitti – Keltasilmä 6 km

Jatkoin matkaa takaisin Keltasilmälle Ravajärven reittiä pitkin, joka on ainakin Retkikartta.fi kartalla merkitty reitti. Se on myös hyvin merkitty maastoon, kuten kaikki reitit tähänkin mennessä Petkeljärvellä.



Maisemat olivat selvästi vaatimattomammat kuin Taitajan taipaleella ja reitti kulki jonkin verran hiekkateitä pitkin. Matkalla poikkeisin Taivallammin taistelun muistomerkillä. Vesi uhkasi loppua kesken matkan, joten suodatin järvivettä matkalla. Oli hellepäivä, joten loppumatka alkoi tuntua jo puurtamiselta. Ahvenlammen kohdilla oli metsäpalo alue, joka näytti mielenkiintoiselta. Miloinkohan se oli palanut? Luontoon.fi sivulla kerrotaan, että "Putkelanharjun suojelualueen metsissä näkyy aiempi talouskäyttöhistoria: puusto on tasaikäistä ja lahopuuta on niukasti. Vuonna 2005 Ahvenlammen pohjoispuolella poltettiin 5 hehtaarin metsikkö."

Teltalle tultuani, päätin etten jää enää toiseksi yöksi vaan palaan kotiin. Ratkaisu oli oikea, sillä taisin saada auringonpistoksen ja tuli varmaan juotua liian vähän vettä. Kilometrejä tuli 3,5 km ekana päivänä ja toisena 14 km. 

 

Testatut uudet jutut


Joe Nimble Wandertoes paljasjalkakengät rinkan kanssa: Pitävät pohjat, vedenpitävät kosteikon läpi tallatessa (ei virallisella reitillä), hyvin jaksoin kävellä. Parina seuraavana päivänä tuntui pohkeissa, mutta palautuminen oli nopeaa. Eivät hiostaneet merinovillasukan kassa. Kivasti meni 18 km ekaa kertaa rinkan kanssa, mutta olenhan käyttänyt erilaisia pj kenkiä ja sukkakenkiä jo pari vuotta.


Retki- merkkinen puhallettava tyyny: Reilun kokoinen (isompi kuin aikaisemmat). Voisi olla hyvä, jos ompelisi päälle pehmustetun tyynyliinan. Nukun kyljelläni ja tukeva ja riittävän kokoinen tyyny on välttämätön kipeytyvän olkapäänkin takia.

Haltin Pallas II X-stretch -housut: Joustavat sopivasti, eivät hiostaneet pahasti hellepäivänäkään. Kaipaisin kännykälle isompaa ja näppärämpää taskua. Lahkeissa saisi olla vetoketjut ja samoin ylempänä tuuletusta vasten aukot. Ehkä tuunaan housuja itse. Haluaisin zip-off housut, jotka lyhenisivät capripituuteen. Sellaiset voisi näistä housuista tehdä itse.

Kuivattu perunamuussi poronkäristyksen kanssa: Eihän siitä muussia enää tullut, mutta maistui hyvältä lihan kanssa.

Ostin säärystimet paljaskenkien kanssa käytettäväksi, sillä kengät ovat melko lyhytvartiset. En kuitenkaan tarvinnut niitä käyttää. Ostin myös vedenpitävät sukat, mutta niidenkin testaus jäi toiseen kertaan.




Petkeljärven - Putkelanharjun maisemissa

tiistai 25. toukokuuta 2021