Ametistiesiintymiä on Suomessa Pyhä-Luoston alueella useita. Niitä ei voi mennä ihan mistä vaan kaivelemaan, mutta maksua vastaan voi valita kahdesta eri paikasta sopivan.
Tämä kirjoitus on puolueeton ja ei ole maksettu mainos. Tarkoitukseni on tuoda esiin näiden kahden eroja, jotta näistä kauniista ja mystisistä jalokivistä kiinnostuneet voivat valita itselle sopivan vaihtoehdon.
Hintoja ja mitä siihen kuuluu, voi lukea kaivosten omilta sivuilta.
Lampivaaran ametistikaivos
https://www.amethystmine.fi/fi/
Vaelluksellani Ukko-Luostolta Pyhälle oli matkanvarrella Lampivaaran kaivos, joka oli kyllä yksi kohokohta vaelluksellani. Paikalle voi tehdä päiväretken kävelemällä tai pyöräilemällä Ukko-Luoston parkkialueelta.
Kaivoksen yhteydessä on kahvila, josta voi ostaa liput. Kaivokseen pääsee pelkästään oppaan johdolla, joka tulee hakemaan kahvilalta.
Kaivokseen kivutaan portaita pitkin ja ylhäällä onkin ovat huikeat maisemat ja kaukonäkymät ovat hyvät. Ensin meille esiteltiin kaivoksen toimintaa ja kuulimme tietoa ametistista terveluliasjuoman kanssa. Sitten pääsimme itse kaivokselle kaivamaan omat aarteemme.
Rajatulla alueelta löytyi suurimmillaan noin peukalon pään kokoisia ametisteja. Opas tokaisi, että saa nähdä, löytääkö kukaan shamaanikiveä: ametistin, jossa on samassa myös savu- ja lumikvartsia. Kun tällaisen kiven löysin, mieleen heräsi epäilys, että onko kaivoksen alueelle viskattu korutuotantoon kelpaamattomat kivet.
Lampivaarasta jäi mukava muisto vaelluksen yhtenä etappina ja sain toivomani shamaanikiven muistoksi.
Yli-Luoston Ametistiaarre
Kansallispuiston ulkopuolella, Yli-Luostolla on toinen toimiva ametistikaivos.
Ametistiaarteen kaivokselle pääsee vain tilauksesta. Opas ei päässyt mukaamme, joten saimme ohjeet viestillä. Ohjeiden mukaan löysimme polulle ja kaivoksen yhteydessä olevalle kodalle. Muita vierailijoita ei ollut paikalla.
Itse kaivos löytyi ja kaivamiseen tarvittavat välineet helposti. Ametistit kimaltelivat tihkusateen jälkeen violetteina joka puolella. Sopivia ja kauniita kiviä oli toinen tosensa perään. Ongelmaksi muodostui se, että kivet olivat valtavia. Toki hinnasta sopien olisi sieltä voinut raahata vaikka minkä kokoisen murikan.
Aikaa olisi vierähänyt vaikka miten pitkään aarteita etsiessä, mutta alkoi tulla jo vähän vilu. Teimme kotaan pienet tulet, söimme eväitä ja valikoimme maksuun kuuluvat kauniimmat kivet.
Myös tästä kaivoskäynnistä jäi mukava muisto. Matkalla ei ollut avaria maisemia, mutta reitti kaivokselle oli kuitenkin kiva patikoida. Paikka oli rauhallinen ja kun saimme ystävän kanssa olla kahdestaan, retki kaivokselle oli erittäin rentouttava. Vaikka opas ei pääsyt mukaamme, kaikki sujui oikein sujuvasti. Saime ohjeet puhelimitse ja viestein ja maksu onnistui suoraan tilille maksaen.
.png)
Lähetä kommentti