Pirhun kierto on 17 km pitkä rengasreitti aivan itärajalla Ilomantsissa. Se kulkee Koivusuon luonnonpuiston halki ja Koitajoen rantamilla. Koivusuo on Pohjois-Karjalan ensimmäinen luonnonpuisto ja itse suo on Suomen suurimpia keidassuoalueita.
Olen suunnittelemassa muutaman yön retkeä Koitajoelle ja kaivelin kuvia kameran kätköistä esiin vuonna 2020 syyskuussa käymältä Pirhun kierrokselta. Tänä vuonna en suuntaa tuonne, vaikka luulen, että se on se hienoin reitti. (Oikeasti luulen, että Koitajoen rannoilta löytyy kyllä hienoja maisemia ja paljon mielenkiintoista koettavaa). Haluaisin kulkea Tapion taipaleen, mutta koska se ei ole rengasreitti, joudun vähän sumplimaan. Tähän palataan, jos retki toteutuu.
Lue: Tapion mailla Ilomantsissa
Koivusuon luontopolku ja Pirhun kierto
Pirhun kierto on hyvä aloittaa Polvikoskelta. Parkkipaikalle mahtuu useampi auto. Seuraavana onkin ensimmäinen tulipaikka. Teltoille muistaakseni oli ihan mukavasti paikkoja.
Opastetaulussa kerrotaan, että luontopolku kulkee läpi upeimman Pohjois-Karjalaisen suo- ja metsäluonnon Koivusuolta läpi Pirhunvaaran vanhojen metsien. Luontopolku on siis 8 km. Polkua kun jatkaa eteen päin, se jatkuu Pirhun kiertona. Kun kulkee suojelualeen rajan yli, sen huomaa. Jos ei välttämättä halua kulkea reittiä lenkkinä, polun toki voi kävellä samaa reittiä takaisin ja näin säästyy näkemästä aukkohakkuita ja kivilouhoksia. Valitettavasti kultakaivoksen äänet kantautuvat kauas.
Luontopolku on merkitty oransseilla maalimerkeillä. Koivusuon luonnonpuiston alueella liikkuminen on sallittu vain tätä merkittyä polkua pitkin.
Suuri suoalue erotti Pirhuvaaran ja Pirhun tilan ympäristöstään. 1940-luvulla suon poikki oli rakennettu kapulatie. Kapulatien puut ovat painuneet vähitellen suohon ja suokasvillisuus on peittänyt ne. Kapulatien voi paikkapaikoin hahmottaa erilaisena kasvillisuutena pitkospuiden vierellä. Sarat ja heinät kasvavat niissä kohdin runsaana.
Polku poikkeaa Pirhunvaarassa vanhan metsänvartian talolla, Pirhun tilalla. Eikö tässä olisikin viehättävä paikka pitää lammaspaimenviikkoja? Täällä saattaa kyllä villipedot olla liian lähellä.
Pirhun tilan jälkeen luontopolku vaihtuu Pirhun kiertona ja loppumatka kulkee talousmetsien ja aukkohakkuiden läpi. Ennen Koidanvaaran laavua on vetolautta Koitajoen yli. Laavu on ihan hyvä, mutta aivan vieressä on louhos, josta saataa kuulua muuta ääntä kuin linnun laulua. Suomen luonto.fi sivulla on kivasti kirjoitettu juttu alueesta, jossa mm. kerrotaan, että "Koitajoen rannalla sijaitsevalla Koidanvaaran laavulla ei ulvo susi vaan kaivinkone". Vaaran kupeesta louhitaan diabaasia mm. hautakiviin.
Vähän ennen Verkkopudaksen autiotupaa polku sukeltaa suojelualueelle. Autiotupa on oikein viehättävällä paikalla ja itsessään suloinen mökki. Tässä olisi mukava viettää hämäränhyssyä kynttilän valossa ja kaminan lämmössä.
Asumajoella on vielä laavu ja sen jälkeen on vetolautta. Tässä kohtaa voi jatkaa reittiä vielä leimuukämpälle ja tehdä vähän pitempi kierros. Minä suunnistin takaisin autolle jo illan hämärtyessä.
Lähetä kommentti