Paljasjalkakengät vaelluksella (Vivo barefoot)

Kaupallinen yhteistyö Vivokaupan kanssa

Monenlaisten lonkka- ja jalkaongelmien takia ostin ensimmäiset paljasjalkakengät talvella 2019 sisäkengiksi töihin. Ne olivat Vivobarefoot Kannat. Kengät tuntuivat hyviltä ja vähitellen oma pj-kavalkadi on kasvanut. On ulkoiluun sopivia kenkiä, tennareita, ballerinoja, talvisaappaita, nilkkureita, salille sopivat, sukkakenkiä jne. Korvatunturin reissulla yhdet pj tennarit olivat leirikenkinä, mutta varsinaiset kengät olivat jäykähköt vaelluskengät. Palatessani tunturista, kengät painoivat jalkaa. Kuljin loppumatkan leiriin sukkasillani. Seuraavana päivänä tallustelin pj-tennareilla takaisin autolle ja ajattelin, että nyt on aika vaihtaa myös varsinaiset vaelluskengät paljasjalkakenkiin.

Mitkä ovat paljasjalkakengät

Paljasjalkakengät tunnistaa ohuista ja notkeista pohjista, tilavasta varvastilasta, niissä ei ole kantakorotusta eikä kiertojäykkyyttä. Parasta niissä mielestäni on keveys ja niitä kutsutaankin toiselta nimeltään kevytjalkineiksi. Niiden käytön sanotaan vahvistavan jalkojen lihaksia, lisäävän verenkiertoa ja parantavan ryhtiä. Oikean asennon myötä lihaskireydet todennäköisesti katoavat ja sitä myöten mahdolliset kiputilat helpottavat esimerkiksi polvissa ja lonkissa.

Olen vuosien mittaan tottunut vähitellen paljasjalkakenkiin ja osteopaatin käsittelyjen ja jumpan lisäksi, uskon kenkien vaikuttaneen kuntoutumiseen. Toki raskaan kantamuksen kanssa ohut pohjaiset kengät rasittavat jalkapohjia enemmän, kun ei siihen ole niin hyvin tottunut. Saatan välillä käyttää geelipohjallisia helpottamaan esimerkiksi kantapäiden lieviä kiputiloja.

Paljasjalkakengät vaelluksella

Tärkeää on, että kengät soveltuvat siihen maastoon, missä vaeltaa ja ne ovat hyvät jalassa koko vaelluksen ajan. Hyvä pito myös liukkailla pinnoilla kuten märillä pitkospuilla, kalliolla ja kivikoissa on otettava huomioon. 

Kenkiin on parasta totuttautua pitkällä aikavälillä hyvissä ajoin ennen varsinaista vaellusta. Ja sitä ennen, jos ei ole paljasjaloin tepsutellut, on totuttava kokonaan uuteen asentoon ja askellukseen. Retkilehden jutussa on hyvin kerrottu, mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon, kun aikoo vaeltaa paljasjalkakengillä.

Onko paljasjalkakengistä vaellukselle? Fysioterapeutti kertoo mitä tulee huomioida - Retki-lehti (retkilehti.fi)

Vivobarefoot Tracker Forest ESC

Helppoon maastoon ja lyhyille vaelluksille monille tuntuu käyvän polkujuoksulenkkarit tai vastaavat, varsinkin jos kantamus on kevyt. Itse olen nyt suunnitelmassa pidempää vaellusta rakkakivikkoiseen maastoon, niin olen valinnut sinne Vivo barefootin Tracker Forest ESC. Kengissä on Michelin pohjat.  Vahvasti kuvioidussa pinnassa on pitoa. Kengissä on puolikorkea varsi, joka on hyvä suojaamaan kivikkoisessa maastossa nilkkoja naarmuilta. Kengät ovat nahkaa, joka on hengittävä materiaali. Vedenhylkivyyttä saa rasvaamalla, mutta täysin veden pitävät ne eivät ole. Sukkien kastumiseen varaudun vedenpitävillä sukilla.

Forestit tuntuvat muita paljasjalkakenkiä huomattavasti jäykemmiltä ja napakammilta, mutta eivät ole kuitenkaan samalla tavalla jäykät kuin perinteiset vaelluskengät. Ainoa asia, joka näissä kengissä mietityttää on se, että Vivot ovat ehkä hitusen liian kapeat minulle. Toinen jalkani on noin 5 mm toista leveämpi ja huomaan sen Forestit jalassa. Olen talven mittaan kenkää venytellyt, jotta päkiän kohtaan tulisi vähän enemmän väljyyttä. Muutenhan nämä ovat vaelluskengiksi unelmat.

Vivobarefoot Ultra Bloom III

Mahdollisella tulevan syksyn vaelluksella on paljon jokien ylityksiä, joten rupesin kartoittamaan sukkakenkiä parempia vaihtoehtoja. Kenkien pitäisi olla helposti jalkaan laitettavat ja pois riisuttavat. Silti niiden pitäisi pysyä napakasti jalassa vedessä kahlatessa. Kenkien pitäisi luonnollisesti olla nopeasti kuivuvat. Jos vielä samoihin kenkiin mahtuisi villasukka, niin niitä voisi käyttää leirikenkinä.

Kaikki nämä kriteerit täyttyivät Vivo barefoot Ultra III Bloom kengissä. Sain nämä "ultimaattiset kesäjalkineet" Vivokaupasta käyttöön. Näiden kuvauksessa kerrotaan kenkien sopivan vesille ja maalle ja soveltuvan hyvin myös mm. sisätöihin tai salitreeniin. Otinkin kengät testiin ekaksi toimistolle sisäkengiksi ja taisin käyttää niitä jonkin kerran kuntosalilla. Hyvin toimivat molemmissa, mutta koko päivää en niitä pitäisi jalassa. Vaikka kengät ovat reiälliset, ne hiostivat jonkin verran ja viileämmällä säällä toimistossa paikallaan istuessa, kengät tuntuivat kylmiltä. Muuten kengät tuntuivat hyviltä jaloissa ja olivat sopivasti sporttiset.

Varsinaiseen testiin Bloomit pääsivät ensimmäisen kerran Karhunpolun vaelluksella, kun Aittokoskelta lähtiessä vesistön ylittävä silta oli pois paikoiltaan. Veden alla olevan sillan pinta näytti liukkaalta. Liu'utin jalkaa varovasti puista pintaa vasten, mutta kenkä ei luistanut yhtään! Yllätyin niiden vahvasta pidosta.

Toisen testin järjestin Jänisjoella. Vääräkoskella on joessa matala koskipaikka vesipyörteiden keskellä, jossa olen aikaisemminkin testannut kenkien vedenpitävyyttä ja pohjien pitoa. Virta oli melko voimakas ja syvimmillään vettä oli vähän yli polven. Kivet pohjassa pieniä ja pyöreitä.

Kengissä on napakka pohja, joka on hyvä jokien ylityksissä. Kivet voivat olla teräviä ja liukkaita. Bloomeissa oli yllättävän pitävä pohja, eikä kivet tuntuneet pahoilta jalkapohjista. Pohja on kuitenkin jonkin verran joustava, joten joen pohjaan sai hyvän tuntuman. 

Bloomit ovat  hyvin kevyet, pehmeät ja taipuisat ja nopeasti kuivuvat. Ne on helppo kuivata vaikka pyyhkeellä, jos tarvitsee nopeasti kuivat kengät. Materiaali on muovimaista materiaalia, johon on käytetty vesistöille haitallista levää. Lue lisää Vivokaupan sivuilta.

Testailun jälkeen kuivasin kengät ja laitoin villasukat jalkaan. Bloomeissa on joustavat nauhat ja pikalukko. Kengät antavat periksi jonkin verran, joten ohuehko villasukka mahtui hyvin vielä kenkään. Ihan täydelliset kahluu/leirikengät!

Millaisia kokemuksia sinulla on paljasjalkakengistä?