Portti toiseen maailmaan - Porttilouhi Juuassa

4.5.22

 

On helppo uskoa, että paikalliset noidat ovat käyttäneet Juuan Vuokossa sijaitsevaa Porttilouhea noitamenojensa tapahtumapaikkana. Sen verran siellä on magiaa ilmassa ja mahdollisuus kokea jotain suurempaa, kun pitää aistit avoinna. Kävin siellä pikaisesti ensimmäisen kerran lapseni kanssa elokuussa 2020 ja tarkoitus olisi mennä sinne lumien sulettua uudelleen vähän tarkemmin tutkimaan paikkoja.

 
Yritin etsiä enemmän tietoa näistä noidista, mutta aika vähän sitä löytyi. Tunnetuin on ollut Kolin mahtinoita Ukko-Kinolainen, joka loitsi kuolleet haudoistaan ja pisti lähteet kiehumaan. Vaara-Jaska Eronen ja Höljäkän noita-Eskelinen ovat tarinoiden mukaan käyttäneet myös Porttilouhea noitamenoihinsa, mutta en löytänyt näistäkään sen tarkempaa tietoa.

 
 
 

Etelän suunnasta tultaessa, Juuan risteyksen jälkeen, Vuokossa 6-tien varresta on opasteet ja auton voi jättää autiotalon pihaan. kävelymatkaa rotkolle tulee noin reilu 1 km ja itse rotko on noin 700 m pitkä. Polku kulkee rotkon reunalla. Ennen ylhäällä olevaa nuotiopaikkaa, naavoittunut nuoli ohjaa alas rotkoon. Laskeutuessamme alas, meidät ympäröi epätodellinen hiljaisuus. Pystysuorat kallioseinämät vaimentavat äänet ja ilma muuttui viileäksi. Pieni puro virtasi hiljaa rotkon pohjalla. Tunnelma pakottaa väkisinkin pysähtymään ja hiljentymään. Paikka tuntui turvalliselta kaikessa rauhallisuudessaan.

Rotkon länsipäässä, pohjoispuolella, on isojen kivijärkäleiden muodostama portti. Iso kivi lepää toisten kivien päällä ja sen alta pääsee kulkemaan. Noidat tai tietäjät ovat kuljettaneet sairaita portin läpi, kiven ali toiseen maailmaan. Sen verran pieni on portti, että minäkin uskon sairauksen jäävän toiselle puolelle könytessäni kiven ali toiselle puolelle. Ehkä sairauteni tarvitsevat useamman käynnin, mutta en laita sitä pahakseni. Polku rotkosta, joka on muuten osa UKK-reittiä, jatkuu Saarilammen rantaan ja vaaralle. Karttaan on merkitty nuotiopaikka, joten se voisi olla mukava pikkuretken paikka sinne. Kannattaa varata omat puut mukaan, sillä Porttilouhenkaan nuotiopaikalla ei ollut puita.

Rotkosta noustessa saavumme nuotiopaikalle, jossa jäljelle jääneet nuotiopuut ovat jäkälän peitossa. Polttopuita ei ole, eikä nuotiota tee mieli sytyttääkään navakan tuulen vuoksi. On kuin kaksi eri maailmaa, alinen ja ylinen, jossa toisessa vallitsee hiljaisuus ja tyyneys, toisessa puhaltavat tuulet.

Lähtiessämme, oma nuori-noitani jättää vielä viinimarjoja uhrikivelle...

Sijainti Karttapaikalla

Juuan esite Porttilouhesta




 

Lähetä kommentti

Blogin instagram